Tervetuloa Lihaexpertit.fi -sivustolle

Näissä sivuston artikkeleissa käsitellään kotimaista lihaa ja siihen liittyviä asioita monista eri näkökulmista. Artikkeleissa esitellään suomalaista lihantuotantoa monipuolisesti. Samalla käydään läpi yleisemminkin elintarviketuotantoon liittyviä eettisiä periaatteita sekä sen tarkkaa valvontaa. Keskiössä on siis kotimainen, arvokas ja arvostettu proteiinipitoinen tuote, liha.

Maatalouden alku Suomessa

Suomalaisen ruokaperinteen juuret ovat ajassa, jolloin proteiinipitoinen liha oli harvinaista herkkua. Tuohon aikaan metsästettiin ja kalastettiin, eikä varsinaista maanviljelyä vielä harjoitettu. Ihmiset vaelsivat vesistöreittejä pitkin, sillä vesien äärellä oli yleensä varmimmin tarjolla yhtä proteiinin lähdettä, nimittäin kalaa. Pikkuhiljaa asutus alkoi vakiintumaan tiettyihin keskittymiin vesistöjen rannoille. Samoihin aikoihin alettiin harrastamaan pienimuotoista maanviljelyä. Aluksi viljely oli kaskiviljelyä, erityisesti Suomen itäisissa osissa, mutta myös peltoviljelyä, jota harjoitettiin lähinnä läntisissä osissa. Tarjosihan läntinen rannikko, joka oli vanhaa merenpohjaa, hedelmälliset kasvuolosuhteet erimuotoisten viljelykasvien viljelylle. Näin ollen maataloudessa alettiin pitää kotieläimiä, joille voitiin tarjota nyt ruokaa omasta pellosta. Erilaisia sadon kuivausmenetelmiä kehitettiin, jotta ruokaa olisi riittänyt myös synkimmän talven ajaksi niin ihmisille kuin kotieläimillekin. Noihin aikoihin liha ei ollut jokapäiväistä ruokaa, vaan sitä syötiin lähinnä juhlapäivinä ja sadonkorjuuta juhlistamaan. Lihaa kuivattiin, suolattiin ja säilytettiin talven yli pakkasessa myös erillisissä korkeissa, varren päässä olevissa niliaitoissa, joihin pedot eivät päässeet käsiksi. Tänä päivänä lihan kohdalla puhutaan kylmäsäilytysketjusta.

Liha yhtenä maatalouden tuotannonaloista

Tänä päivänä metsästetään edelleen, mutta se on yleisesti ottaen riistakannan hoidollista toimintaa, eikä monikaan taida elättää itseään pelkästään metsästämällä. Metsästäminen tapahtuu tarkkoja sääntöjä noudattaen huomioiden eläinten pesintä- ja rauhoitusajat. Useimmiten mestästysharrastus tapahtuu metsästysseuroissa ja siihen vaaditaan erityinen metsästyskortin suorittaminen, joka on metsästystietoja mittaava teoriakoe. Luonnosta saatava riistaruoka, kuten esimerkiksi hirvenliha on kuitenkin arvostettua herkkua, joka tekee hirviseuraan liittymisestä houkuttelevan vaihtoehdon. Samoin erilaisten riistalintujen liha on erinomaisen makuista ja antaa oman lisänsä suomalaiseen ruokapöytään. Riistaruokien myymisessä on noudatettava erilaisia lihantarkastusta ja hygieniaa koskevia säännöksiä. Yleisesti ottaen riistaruoka on terveellistä ja vähärasvaista ja sen makua leimaa tietynlainen, jonkin verran voimakas ja täysin tunnistettava riistamaku. Luonnon aromit sekä vuodenaika maistuvat riistassa.

Tilamyynti valtaa alaa

Valveutuneet kuluttajat haluavat tietää kuluttamiensa elintarvikkeiden, kuten lihan alkuperän. Tähän tilamyynti tarjoaa oivan mahdollisuuden. Lisäksi he pystyvät näkemään ne olosuhteet, joissa maataloustuote, olipa kyseessä vaikkapa viime vuosina lähes hitiksi noussut karitsanliha, on tuotettu. Toisekseen kuluttajat tukevat näin lähiruuan tuottajaa suoraan ilman välikäsiä ja osaltaan ylläpitävät lähiseudun työpaikkoja. Kuluttajan ostaessa tuotteita suoraan tilalta, ehkäistään myös turhaa tuontiruuan rahtaamista maailman ääristä sekä samalla torjutaan niitä päästöjä, joita ruuan kuljettaminen maailmanlaajuisesti aiheuttaa. Jos olet kiinnostunut lukemaan hieman kevyemmistä aiheista, lue lisää täältä.